Lukio uudistuu - taas (#uusilukio)

Hallitus käynnisti lukiolain ja lukion toiminnallisen uudistamisen, jonka tavoitteena on

• lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona,
• vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä
• sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Lukiota uudistavat ministeriön ja Opetushallituksen asiantuntijat  kiertävät Suomea ja kannustavat osallistumaan verkossa keskusteluun (Uusi lukio - seuraa ja osallistu).

Tavoitteena on saada uudistettu lukiolaki käsittelyyn keväällä 2018. Lakiin käsittääkseni toivotaan muutoksia ainakin terveystiedon ja katsomusaineiden erityisasemaan. Lisäksi esillä on ollut ainakin halu saada täsmällisempi kirjaus opinto-ohjauksesta lakiin (OAJ 5.10.2017). Osaamisen tunnustamisen selkeyttäminen ja osaamisperustaisuus ovat myös usein keskustelussa esiintyneitä teemoja. Edellisessä tuntijakokeskustelussa torpattu, mutta kokeilulukioissa toteutettu korimalli ei kuulemma ole tulossa takaisin - vai onko kuitenkin?

Lukiolain tasolla on määritetty, että lukio on kolmivuotinen ja sen "tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja" (Lukiolaki) Tähän tuskin on tulossa muutoksia. Sen sijaan Lukioasetuksen tapaa määrittää opetuksen laajuus (vähintään 75 kurssia joiden laajuus on 38 tuntia) voisi olla mahdollista tarkastella avoimesti. Käytännössä keskustelua kuitenkin helpottanee, jos argumentoinnissa hahmotellaan edelleen lukiota kurssien kautta.

Jos lukiolain uudistus muuttaa katsomusaineiden ja terveystiedon asemaa, edessä on myös opetussuunnitelman uudistus vaikka edellistä ei ole vielä viety kertaakaan läpi. Siksi vuoden 2014 tuntijako- ja opetussuunnitelmakeskusteluissa syntyneitä ajatuksia kannattanee pitää edelleen esillä.

Tyhjältä pöydältä aloitettu abstrakti keskustelu voi olla
aika hedelmätöntä. Mahtaako OKM olla kiinnostunut
lainkaan konkreettisista vaihteoehdoista?

Minua kiusaa hiukan se, että jo uudistuksen käynnistämisessä on otettu lähtökohtaoletukseksi, että toimivia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat "muun muassa yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut sekä niiden vaatima ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen kanssa"(Uusi lukio -verkkosivu). Yksilöllisyys ja joustavuus eivät mitenkään automaattisesti ole jokin ideaali, kun puhutaan nuorten koulutuksesta.

Lisäksi Uusi lukio -kiertueen työpajat tuottavat mitä todennäköisimmin jokaiselle vähänkään lukion tulevaisuudesta ja kehittämisestä kiinnostuneelle varsin itsestään selviä ajatuksia. Oletan, että pajojen teemoista kehkeytyy jotakin seuraavan kaltaista:

1. Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen

• oppimaan oppiminen ja muutoksessa eläminen
• tvt-taidot (mukaan lukien sekä tekniset että tiedonhallinnan taidot)
• tiedon yhteisöllinen tuottaaminen ja tehokas kommunikointi
• kriittinen ajattelu
• monipuolinen kielitaito ja kulttuurinen kompetenssi
• sosiaaliset taidot, tiimityötaidot
• lumate-osaaminen kansantalouden pelastamiseksi
• yrittäjämäinen asenne (itseohjautuvuus, innovatiivisuus, riskinottokyky)
• yleissivistys on periaatteessa tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on saada nopeasti ja tehokkaasti ihmisiä työmarkkinoille (joiden tarpeita on kovin vaikea ennustaa muuten kuin että muutoksessa pitää osata elää)
• kestävä kehitys, fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja vakauden vaaliminen saattavat myös mahtua listalle

2. Opiskelijalähtöisyys sekä yksilölliset ja joustavat opintopolut

• lisää valinnanvapautta
• lisää opinto-ohjausta
• lisää tukitoimia lukioon
• enemmän ja selkeämmin osaamisen tunnustamista ja omaan tahtiin eteneviä opintopolkuja

3. Yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa sekä kansainvälisyys

• yhteistyötä on lisättävä
• kansainvälisyyttä on lisättävä
• moderni tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa hyviä välineitä monimuotoiseen yhteistyöhön, jotta esim. korkeakouluyhteistyö olisi saavutettavaa kaikkialla
• korkeakoulujen valintaperusteissa on annettava enemmän painoarvoa ylioppilastutkinnolle mutta taattava vaihtoehtoinen polku

4. Uudistuva toimintakulttuuri

• lisää projektioppimista, tekemällä oppimista
• lisää ilmiöoppimista
• lisää oppiainerajat ylittävää oppimista
• tietoperustaisuuden rinnalle yhtä vahva taitoperustainen lähestyminen
• lisää yksilöllisen tavoitteenasettelun ja etenemistahdin mahdollistavaa oppimista
• lisää monipuolisuutta arviointiin (itsearviointi, vertaisarviointi, jatkuva oppimista ohjaava kannustava palaute)
• lisää opiskelijoiden osallistamista päätöksentekoon ja koulun toimintakulttuurin luomiseen

5. Monipuoliset oppimisympäristöt

• lisää verkko-opintoja, etäopintoja, monimuoto-opintoja
• lisää oppimista koulun ulkopuolella (fyysisesti tai virtuaalisesti)
• lisää oppimista yhteistyössä työelämän kanssa (ehkä jossain joku työelämän edustajista joskus ehtii ottaa jonkun lukiolaisen mukaansa...vai ehtiikö?) ja yhteisöjen kanssa
• lisää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Anteeksi pessimismini. Olen myönteisesti yllättynyt, jos (ja toivottavasti kun!) kiertue tuottaa jotain muutakin kuin tuon listan muutamilla täydennyksillä. Tuosta on kuitenkin pitkä matka siihen, miten lukio-opetus olisi mielekkäintä järjestää. 

Minusta ensin pitää olla näkemys siitä, mitä pitää oppia ennen kuin on mielekästä keskustella siitä, miten ja missä on mielekästä oppia (menetelmät ja oppimisympäristöt). Koulu on aina pohjaton toiveiden tynnyri enkä oikein usko, että tulevaisuuden osaamistarpeiden analysointi Sanni Grahn-Laasosen ainoastaan yritysten ja työelämän tarpeisiin fokusoivan tulevaisuuspaneelin käsissä tai Uusi lukio -kiertueen työryhmissä auttaa uuden lukion muotoilussa merkittävästi. Odotuksia ja toiveita pitäisi pystyä suhteuttamaan toisiinsa vesittämättä niitä köyhäksi kompromissiksi, jotta päästäisiin toteuttamiskelpoisiin ja tasapainoisiin ratkaisuihin.

Seuraavien kirjoitusten sarja aloittaa ajatusleikin konkreettisista ratkaisuista lukion kehittämiseksi.

(1) Miten vaalitaan yleissivistystä ja valinnanvapautta yhtäaikaa? #uusilukio

(2) Lukiosta korkeakouluopintoihin #uusilukio

(3) Miten ohjataan lukiolaisten valintoja ja lukiontoimintakulttuuria? #uusilukio

(4) Kasvurauha parantaa oppimisen laatua #uusilukio  

Tuntijakokeskustelussa vuonna 2014 kirjoitin alustavasta ideasta lukion sirpalemaisuuden eheyttämiseksi, oppiainerajat ylittävän projektityöskentelyn ja tiimioppimisen mahdollistamiseksi sekä valinnanvapauden ja yleissivistyksen vaalimiseksi. Joitain teesejäkin tulin tuolloin muotoilleeksi. Uusissa teksteissä on paljon samaa mutta myös jotain uutta.