Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokeet. Näytä kaikki tekstit

23.9.2022

Kun ope ei osaa vastata yo-kokeessa


Tyrmistys oli suuri, kun näin tämän syksyn psykologian ylioppilaskokeen ja sen ensimmäisen "helpon perustehtävän". Aiemminkin näissä monivalintatehtävissä ja niiden arvioinnissa on ollut jotain kyseenalaista ja opiskelijan oikeusturvaa loukkaavaa, mutta nyt virheet olivat räikeitä. Se ei ole enää millään tavalla tulkinnanvaraista, jos LOPS2016 sanoo, että nuoren tulee hallita
"vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria" 
ja tehtävä edellyttää neljän eri teorian tuntemista.

Hämmentävää on, että ylioppilastutkintolautakunnasta ei tunnu olevan sisäistä valvontaelintä eikä myöskään mitään ulkoista tahoa, joka puuttuisi epäkohtiin. Aiemmin, kun minä, opiskelijani tai kollegani ovat tuoneet esiin havaintojaan kokelaan oikeusturvan heikkoudesta ja kokeen validiteetin tai arvioinnin reliabiliteetin ongelmista, kirjeet on johdatettu ainejaokseen, josta on tullut ystävällinen vastaus, jossa on todettu, että mitään ongelmaa ei oikeasti ole. Edes laki ei näytä olevan aukottoman selkeä ja yksiselitteinen siinä, mihin kokeen tehtävien tulisi perustua ja millä kriteereillä niitä tulisi arvioida (postaukseni aiheesta).

Tänä syksynä tehtävänä oli arvioida, ovatko esitetyt väitteet oikein vai väärin. Alle olen kuvaillut psykologiaa erinomaisesti hallitsevan ajattelua kysymysten äärellä. 20 väitteestä kahdeksan on selkeää ja yksiselitteistä, neljässä olisi ehkä uskaltanut veikata ja kahdeksan olisi ollut paras jättää vastaamatta. Täydellisellä osaamisella olisi siis voinut saada 4-12p. / 20 riippuen siitä, osuuko veikkauksissa YTL:n tulkintatavan kanssa yksiin vai joutuuko kärsimään miinuspisteistä.

Mikä asema voi olla ylioppilaskokeella, joka
  1. ei ole opetussuunnitelman mukainen?
  2. ei mittaa validisti ja reliaabelisti osaamista?
  3. ei pysty täyttämään tehtäväänsä asettaa kokelaat järjestykseen korkeakouluvalintaa varten?
Yksittäinen tehtävä tai yo-koe ei muutu validiksia ja reliaabeliksi osaamisen mittariksi, vaikka se tuottaisi Gaussin käyrää muistuttavat pistejakauman.On noloa, että YTL:stä välillä argumentoidaan tämän tyyppisesti.

Sillä on todella merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia, jos YTL voi toimia näin. Niitä olen tarkastellut täällä.

*****

Tässä vielä kuvitteellisen huippukokelaan tai opettaja-oppikirjailijan ajattelua tehtävän äärellä:

1. Pintasuuntautuneessa opiskelussa pyritään luetun ymmärtämiseen.
”Jees tämän tiedän - väärin on!"

2. Skinner osoitti tutkimuksillaan, että palkkiot ja rangaistukset edistävät oppimista tehokkaasti.
”Hmm…Skinner osoitti sen, että palkkiot edistävät oppimista mutta rangaistukset eivät yhtä tehokkaasti. Mitähän tarkoittaa tehokkaasti? Ainakin ihminen voi myös omilla mielen sisäisillä prosesseillaan myös muuntaa tarkoitettua palkitsemis- tai rangaistusvaikutusta… En ehkä vastaa.”

3. Neisser esitti, että sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen ihmisen toiminnassa.
”Huh, tunneilla puhuttiin vain havaintokehästä, mutta onneksi satuin lukemaan toisesta lähteestä, että se on Neisserin kehittämä – muuten olisi jäänyt vastaamatta. ”Sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen.” - mitä tämä oikein tarkoittaa? On tietenkin niin, että vahvoista sisäisistä malleista voi tulla esimerkiksi itseään toteuttavia ennusteita, mutta ei se aina niin mene. Pitäisiköhän tässä tietää, mitä nimenomaan Neisser ajatteli tästä? Ei uskalla vastata.”

4. Bandura on tutkinut sosiaalista oppimista.
”Jep, Banduralla oli se Bobo-nukkekoe. Se oli mallioppimiseen liittyvä klassikkotutkimus. Tarkoittaakohan tuo sosiaalinen oppiminen samaa kuin mallioppiminen? Onhan siinä ilman muuta toisilla ihmisillä tärkeä merkitys mallin antajana ja sijaisvahvistamisen kautta oppimisen säätelijänä ja siinä mielessä se on sosiaalista. Tässä on kuitenkin varmaan jokin kompa eikä tuollaista termiä ole olemassakaan. En vastaa.”

5. Behavioristit tutkivat, mitä ihmisen mielessä tapahtuu oppiessa.
”No tämä on selkeästi väärin!

6. Persoonallisuuden piirre tarkoittaa suhteellisen pysyvää tapaa käyttäytyä ja ajatella.
”Hmm… meille taidettiin opettaa, että persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä reagoimis-, ajattelu- ja toimintataipumuksia. Tuossa ei sanota mitään tunnereaktioista enkä ihan tiedä, onko tapa käyttäytyä sama kuin taipumus käyttäytyä. Parempi olla vastaamatta.”

7. Big five -teorian piirteet ovat ekstroversio, aktiivisuus, neuroottisuus, avoimuus ja tunnollisuus.
”Tämä on selkeästi väärin! Meillä tosin kirja ja opettaja käyttää tuosta teoriasta nimeä NESTA, mutta onneksi olen lukenut muualta, että sitä sanotaan myös Big Fiveksi”

8. Defenssi- eli puolustusmekanismit ovat osa sosiokognitiivista persoonallisuusteoriaa.
”Juu ei! Onneksi satuin opettelemaan juuri nämä kaksi tarvittua persoonallisuusteoriaa! LOPS kyllä sanoo, että ne voivat olla mitkä tahansa kaksi, joten kaikki ei ehkä pysty vastaamaan näihin.”

9. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria painottaa tiedostamattomien tarpeiden merkitystä.
”Siis mitä? LOPSin mukaan pitää osata kaksi persoonallisuusteoriaa ja nyt tulee jo kolmas!"

10. Maslow on yksi tunnetuimmista humanistisen persoonallisuusteorian edustajista.
”Tämähän on jo neljäs persoonallisuusteoria!!! Mitä hittoa??? Ja juu, meidän ope on kyllä sanonut, että Maslow’n tarvehierarkia on vanhentunut teoria. Senkin tiedän, että Maslow kuului Franklin ja Rogersin kanssa humanistiseen koulukuntaan, kun satuin lukemaan sen mökiltä löytyneen äitin vanhan psykan kirjan. Onkohan sellaista olemassa kuin humanistinen persoonallisuusteoria? Ei tähän uskalla vastata.”

11. Ilo, suru, pelko ja viha ovat kaikki perustunteita.
”Helppo! Tämä on totta.”

12. Kaikki tunteet ovat universaaleja.
”Helppo! Tietysti väärin.”

13. Mieliala on mielihyvän tai mielipahan sävyttämä lyhytkestoinen tila.
”Tunteita sanotaan lyhytkestoiseksi ja mielialaa pitempikestoiseksi. Ehkä tämä sitten on väärin. Toisaalta on kyllä kauhean vaikea tietää, mitä tuolla lyhytkestoisuudella tarkoitetaan. Eihän mielialakaan yleensä kuukausia kestä – ei välttämättä viikkojakaan. Ehkä otan riskin, ja vastaan että väärin on.”

14. Tunteet syntyvät aina ajattelun tuloksena.
”Tää on varmaan väärin, kun siinä on tuo ”aina”-sana. Kielten monivalinnoissa ne on aina vääriä, joissa on jokin tuollainen ehdoton ilmaisu. Ja joo, kyllä mä tiedän senkin, että tunteet syntyy ilman ajattelua eivätkä aina edes tule tietoisuuteen, mutta osa varmaan saa tämän oikein tietämättä mitään. ”

15. Limbinen järjestelmä on tärkeä tunteiden synnyssä ja säätelyssä.
”Sen tiedän, että limbinen järjestelmä ehdottomasti liittyy ainakin tunteiden syntyyn, koska siellä on mantelitumake. Tunnesäätelyyn tarvitaan etuotsalohkoa ja pihtipoimuakin eikä ne ole limbistä järjestelmää. Toisaalta tuota ”säätely”-sanaa käytetään kyllä niinkin, että se tarkoittaa vain sitä, että jokin aivoalue on aktiivinen tietyn psyykkisen toiminnon yhteydessä. Tarkoittaakohan se tuossa tunteiden hillitsemistä ja siis sellaista tunnesäätelyä vai ylipäätään aivoalueen osallistumista toimintaan? En taida uskaltaa vastata.”

16. Parasympaattinen hermosto on aktiivinen unessa.
”Joo, parasympaattinen hermosto liittyy kehon lepotilaan ja sympaattinen on se kiihdyttävä. Meillä ei kyllä ollut unen yhteydessä mitään puhetta tästä vaan niistä unen eri vaiheista. Uskaltaisikohan veikata, että tämä väite on oikein?”

17. Vireystilaa on helpointa pitää yllä tehtäessä helppoja ja samanlaisena toistuvia työtehtäviä.
”No on täällä onneksi edes muutama selkeä väite! Tämä on kyllä jo vähän ylihelppo.”

18. REM-unen ja syvän unen aikana aivojen sähköinen toiminta on vähäistä, mutta kevyessä unessa aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa.
”Huh, onneksi meidän ope opetti nämä unen vaiheet, vaikka se sanoikin, että LOPS on siirtynyt painottamaan unen ja hyvinvoinnin yhteyttä eikä näitä välttämättä tarvi tietää. Väärin on!"

19. Univaje heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä ja laskee mielialaa.
”Naurettavan helppo! Tai ehkä joku ei tosiaan tiedä, mitä on kognitiivinen toiminta eikä uskalla vastata!”

20. Tiede on yksiselitteisesti onnistunut selittämään, miksi ihmisten pitää nukkua.
”Tää on taas niin ehdoton väite, että on ihan varmana väärin. Mä kyllä tiedän aika monta erilaista näkökulmaa siitä, mihin nukkumista tarvitaan, mutta varmaan ne YTL:ssäkin ajattelee, että kun on monta eri näkökulmaa, niin ei ole yksiselitteistä selitystä.”

23.9.2014

Opin, että yhteistyö on hyvä asia!

Pidin lukion psykologian kurssikokeen ryhmätenttinä viidettä kertaa. Ensimmäinen yritys monta vuotta sitten tuntui ihan fiaskolta. Osaamisen ja panostamisen taso vaihteli suuresti, opiskelijat eivät osanneet hyötyä toistensa osaamisesta ja lopputuloksena ei ollut yhteinen tuotos vaan yksilöiden tuotokset, joiden pohjalta tuntui ihan järjettömältä antaa ryhmäkohtaiset arvosanat.


Viime vuonna kokeilin useamman kerran ja yritin kehitellä toimintatapaa, joka näyttäytyisi myös opiskelijoille mielekkäänä ja oikeudenmukaisena.


Olen päätynyt siihen, että valinnanvapaus on tärkeää (sana hyvistä kokemuksista kiirii kyllä ja osallistumisinto kasvaa). Siksi opiskelijat saavat päättää haluavatko osallistua ryhmätenttiin ja tehdä sen rinnalle kurssin aikana muiden kurssitöiden ohella arvioitavan kotiesseen, jolla voivat osoittaa yksilöllistä osaamistaan, vai pitäytyä perinteisessä yksilökohtaisessa kurssikokeessa. Vaaka oli jo vuodessa kallistunut niin, että ⅔ osaa valitsi ryhmätentin, kun se vielä vuosi sitten oli ⅓ - vaikka väittävät, että koulussamme on kilpailuhenkisiä ja suorituskeskeisiä opiskelijoita.


Tehtävät tehtiin kannettavilla tietokoneilla ja avoin netti oli käytettävissä. Täältä voit katsoa tehtävät ja itsearviointi + ryhmäarviointilomakkeet. 

Tiedonhakua opiskelijat tekivät varsin vähän - joitakin käsitteitä kävivät tarkistamassa. Tähän voisi ehkä jatkossa kannustaa enemmänkin ja muotoilla mukaan tehtäviä, joisssa sillä on aidosti merkitystä.

Luokassa oli kokeen aikana todella mukava ilmapiiri (tekisi mieli jakaa valokuvatkin, mutta en saanut lupaa siihen). Ryhmät oli arvottu ja alku oli hiukan kankeaa, mutta kun opiskelijat lämpenivät ja rohkaistuivat jakamaan osaamistaan ja kehittelemään ajatuksia yhdessä, käynnissä oli rento mutta intensiivinen aktiivisen toiminnan hetki. Erityisen iloinen olin havaitessani sivusta, miten erilaiset vahvuudet kukoistivat: yksi ideoi ennakkoluulottomasti, toinen esitti loistavia tarkentavia kysymyksiä, kolmas tiivisti ja koosti hienosti rakentaen loogista kokonaisuutta.


Kahdessa ryhmässä viidestä oli työskentelyn itsearvioinnissa annettu erilaisia arvosanoja eri jäsenille eikä kaikille samaa. Sivusta seuranneena kolmannessakin ryhmässä oli minusta epätasaisuutta osaamisessa ja osallistumisaktiivisuudessa, mutta siellä ei tohdittu arvottaa eri jäsenten panosta eri tavoin.


Palaute kokemuksesta oli yksinomaan positiivista. Lisäksi opiskelijani ovat joko oppineet itsereflektion kielipelin ja huijaavat hyvin opettajaansa tai ovat harvinaisen fiksuja. Vai mitä arvelet?


*****


Ryhmätentin tekeminen oli mukavampaa ja opettavaisempaa sillä sai palautetta ja neuvoja toisilta ennen varsinaista palautusta.


Ryhmätentin tekeminen oli hauska kokemus. Oli kiva tehdä koe ryhmässä kun kaikki voivat muokata toistensa vastauksia ja näin kokonaisuudesta tulee parempi, kun kaikki pääsevät hiomaan sitä.


*****


Opin erilaista tietoa ja täydennystä omiin tietoihini, ryhmätyöskentelyn taitoja, toisten mielipiteiden kuuntelun ja asian eteenpäin kehittelyyn taitoa. Antamaan oman panokseni.


Yhdessä oli kiinnostavaa tehdä, kun jokainen muisti vähän eri tavalla asioita. Joutui miettimään ihan oikeasti, miten se nyt tarkkaan ottaen menee.


Tässä oppi asiat tosi hyvin.


Ryhmätentti oli miellyttävä kokemus, sillä tietojen yhdistäminen ja jakaminen mahdollisti asioiden kokoamisen selkeäksi kokonaisuudeksi. Yksin tekemisestä olisi jäänyt sekavampi olo.


Opin asioiden yhteen kokoamista ja soveltamista.


*****


Syvensi omaa tietoa, kun sai muiden kanssa keskustella. Nolotti vähän, kun olin valmistautunut huonommin kuin muut.


Sain paremman kuvan osaamiseni tasosta (kirjoitti huippuoppilas, joka toistuvasti on kuvitellut olevansa melko huono)


Yllätyin, kuinka paljon pystyin auttamaan myös muita ajatuksillani.


******


Opin keskustelemaan vastauksista ja korjaamaan sekä tekemään lisäyksiä muiden vastauksiin ja arvioimaan kriittisesti.


Opin ryhmätaitoja ja oman ponnistelun tärkeyden. Kaikissa asioissa ei voi luottaa toisten opiskeluihin, koska he eivät tuo osaamistaan esille tai eivät yksinkertaisesti ole opiskellut.


Opin ryhmätyötaitoja, asioiden katsomista muiden näkökulmasta, omien mielipiteiden jakamista.


Aluksi stressasin asiaa, koska tämä oli aivan uusi juttu. Lopuksi kun kaikki auttoivat kaikkia, asiat tuntuivat kivalta tehdä, kun huomasi, ettei tarvitse ajatella pelkästään itsekseen.


Opin kritisoimaan toisten tuotoksia järkevästi.


*****


Tehtävät olivat onnistuneita, sillä niissä piti osata soveltaa opeteltua asiaa eikä suoraa vastausta löytynyt. Tehtävät olivat sopivan haastavia - mikään ei ollut liian helppo eikä liian vaikea.


Opin, että soveltavat tehtävät opetellusta aiheesta ovat opettavaisempia kysymyksiä kokeessa kuin että pitäisi muistaa yksityiskohtaista tietoa kirjasta.


Tällaisia kokeita voisi järjestää jatkossakin. Opiskelijoille on helpotus kun ei tarvitse stressata niin paljon, kun muutkin pääsevät korjaamaan ja täydentämään omaa tehtävää. Ja juuri asioiden soveltaminen käytännön tilanteisiin auttaa oppimaan.


Ja sitten se, mikä saa melkein kyyneleet uupuneen open silmiin…


Opin, että yhteistyö on hyvä asia!

(Sitä vain mietin, miten tämä porukka tulee selviämään aikanaan ylioppilaskirjoituksissa, kun ykköskurssi meni oppimispäiväkirjoilla ja käsitekokeella, kakkoskurssi ykslöllisen oppimisen menetelmällä itsearviointiin perustuen ilman koetta, kolmoskurssi tällä ryhmätentillä ja neloseen ja vitoseen opella on vielä aikaa keksiä muita kummallisuuksia :)