Tyrmistys oli suuri, kun näin tämän syksyn psykologian ylioppilaskokeen ja sen ensimmäisen "helpon perustehtävän". Aiemminkin näissä monivalintatehtävissä ja niiden arvioinnissa on ollut jotain kyseenalaista ja opiskelijan oikeusturvaa loukkaavaa, mutta nyt virheet olivat räikeitä. Se ei ole enää millään tavalla tulkinnanvaraista, jos LOPS2016 sanoo, että nuoren tulee hallita
Hämmentävää on, että ylioppilastutkintolautakunnasta ei tunnu olevan sisäistä valvontaelintä eikä myöskään mitään ulkoista tahoa, joka puuttuisi epäkohtiin. Aiemmin, kun minä, opiskelijani tai kollegani ovat tuoneet esiin havaintojaan kokelaan oikeusturvan heikkoudesta ja kokeen validiteetin tai arvioinnin reliabiliteetin ongelmista, kirjeet on johdatettu ainejaokseen, josta on tullut ystävällinen vastaus, jossa on todettu, että mitään ongelmaa ei oikeasti ole. Edes laki ei näytä olevan aukottoman selkeä ja yksiselitteinen siinä, mihin kokeen tehtävien tulisi perustua ja millä kriteereillä niitä tulisi arvioida (postaukseni aiheesta).
1. Pintasuuntautuneessa opiskelussa pyritään luetun ymmärtämiseen.
”Jees tämän tiedän - väärin on!"
2. Skinner osoitti tutkimuksillaan, että palkkiot ja rangaistukset edistävät oppimista tehokkaasti.
”Hmm…Skinner osoitti sen, että palkkiot edistävät oppimista mutta rangaistukset eivät yhtä tehokkaasti. Mitähän tarkoittaa tehokkaasti? Ainakin ihminen voi myös omilla mielen sisäisillä prosesseillaan myös muuntaa tarkoitettua palkitsemis- tai rangaistusvaikutusta… En ehkä vastaa.”
3. Neisser esitti, että sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen ihmisen toiminnassa.
”Huh, tunneilla puhuttiin vain havaintokehästä, mutta onneksi satuin lukemaan toisesta lähteestä, että se on Neisserin kehittämä – muuten olisi jäänyt vastaamatta. ”Sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen.” - mitä tämä oikein tarkoittaa? On tietenkin niin, että vahvoista sisäisistä malleista voi tulla esimerkiksi itseään toteuttavia ennusteita, mutta ei se aina niin mene. Pitäisiköhän tässä tietää, mitä nimenomaan Neisser ajatteli tästä? Ei uskalla vastata.”
4. Bandura on tutkinut sosiaalista oppimista.
”Jep, Banduralla oli se Bobo-nukkekoe. Se oli mallioppimiseen liittyvä klassikkotutkimus. Tarkoittaakohan tuo sosiaalinen oppiminen samaa kuin mallioppiminen? Onhan siinä ilman muuta toisilla ihmisillä tärkeä merkitys mallin antajana ja sijaisvahvistamisen kautta oppimisen säätelijänä ja siinä mielessä se on sosiaalista. Tässä on kuitenkin varmaan jokin kompa eikä tuollaista termiä ole olemassakaan. En vastaa.”
5. Behavioristit tutkivat, mitä ihmisen mielessä tapahtuu oppiessa.
”No tämä on selkeästi väärin!
6. Persoonallisuuden piirre tarkoittaa suhteellisen pysyvää tapaa käyttäytyä ja ajatella.
”Hmm… meille taidettiin opettaa, että persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä reagoimis-, ajattelu- ja toimintataipumuksia. Tuossa ei sanota mitään tunnereaktioista enkä ihan tiedä, onko tapa käyttäytyä sama kuin taipumus käyttäytyä. Parempi olla vastaamatta.”
7. Big five -teorian piirteet ovat ekstroversio, aktiivisuus, neuroottisuus, avoimuus ja tunnollisuus.
”Tämä on selkeästi väärin! Meillä tosin kirja ja opettaja käyttää tuosta teoriasta nimeä NESTA, mutta onneksi olen lukenut muualta, että sitä sanotaan myös Big Fiveksi”
8. Defenssi- eli puolustusmekanismit ovat osa sosiokognitiivista persoonallisuusteoriaa.
”Juu ei! Onneksi satuin opettelemaan juuri nämä kaksi tarvittua persoonallisuusteoriaa! LOPS kyllä sanoo, että ne voivat olla mitkä tahansa kaksi, joten kaikki ei ehkä pysty vastaamaan näihin.”
9. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria painottaa tiedostamattomien tarpeiden merkitystä.
”Siis mitä? LOPSin mukaan pitää osata kaksi persoonallisuusteoriaa ja nyt tulee jo kolmas!"
10. Maslow on yksi tunnetuimmista humanistisen persoonallisuusteorian edustajista.
”Tämähän on jo neljäs persoonallisuusteoria!!! Mitä hittoa??? Ja juu, meidän ope on kyllä sanonut, että Maslow’n tarvehierarkia on vanhentunut teoria. Senkin tiedän, että Maslow kuului Franklin ja Rogersin kanssa humanistiseen koulukuntaan, kun satuin lukemaan sen mökiltä löytyneen äitin vanhan psykan kirjan. Onkohan sellaista olemassa kuin humanistinen persoonallisuusteoria? Ei tähän uskalla vastata.”
11. Ilo, suru, pelko ja viha ovat kaikki perustunteita.
”Helppo! Tämä on totta.”
12. Kaikki tunteet ovat universaaleja.
”Helppo! Tietysti väärin.”
13. Mieliala on mielihyvän tai mielipahan sävyttämä lyhytkestoinen tila.
”Tunteita sanotaan lyhytkestoiseksi ja mielialaa pitempikestoiseksi. Ehkä tämä sitten on väärin. Toisaalta on kyllä kauhean vaikea tietää, mitä tuolla lyhytkestoisuudella tarkoitetaan. Eihän mielialakaan yleensä kuukausia kestä – ei välttämättä viikkojakaan. Ehkä otan riskin, ja vastaan että väärin on.”
14. Tunteet syntyvät aina ajattelun tuloksena.
”Tää on varmaan väärin, kun siinä on tuo ”aina”-sana. Kielten monivalinnoissa ne on aina vääriä, joissa on jokin tuollainen ehdoton ilmaisu. Ja joo, kyllä mä tiedän senkin, että tunteet syntyy ilman ajattelua eivätkä aina edes tule tietoisuuteen, mutta osa varmaan saa tämän oikein tietämättä mitään. ”
15. Limbinen järjestelmä on tärkeä tunteiden synnyssä ja säätelyssä.
”Sen tiedän, että limbinen järjestelmä ehdottomasti liittyy ainakin tunteiden syntyyn, koska siellä on mantelitumake. Tunnesäätelyyn tarvitaan etuotsalohkoa ja pihtipoimuakin eikä ne ole limbistä järjestelmää. Toisaalta tuota ”säätely”-sanaa käytetään kyllä niinkin, että se tarkoittaa vain sitä, että jokin aivoalue on aktiivinen tietyn psyykkisen toiminnon yhteydessä. Tarkoittaakohan se tuossa tunteiden hillitsemistä ja siis sellaista tunnesäätelyä vai ylipäätään aivoalueen osallistumista toimintaan? En taida uskaltaa vastata.”
16. Parasympaattinen hermosto on aktiivinen unessa.
”Joo, parasympaattinen hermosto liittyy kehon lepotilaan ja sympaattinen on se kiihdyttävä. Meillä ei kyllä ollut unen yhteydessä mitään puhetta tästä vaan niistä unen eri vaiheista. Uskaltaisikohan veikata, että tämä väite on oikein?”
17. Vireystilaa on helpointa pitää yllä tehtäessä helppoja ja samanlaisena toistuvia työtehtäviä.
”No on täällä onneksi edes muutama selkeä väite! Tämä on kyllä jo vähän ylihelppo.”
18. REM-unen ja syvän unen aikana aivojen sähköinen toiminta on vähäistä, mutta kevyessä unessa aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa.
”Huh, onneksi meidän ope opetti nämä unen vaiheet, vaikka se sanoikin, että LOPS on siirtynyt painottamaan unen ja hyvinvoinnin yhteyttä eikä näitä välttämättä tarvi tietää. Väärin on!"
19. Univaje heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä ja laskee mielialaa.
”Naurettavan helppo! Tai ehkä joku ei tosiaan tiedä, mitä on kognitiivinen toiminta eikä uskalla vastata!”
20. Tiede on yksiselitteisesti onnistunut selittämään, miksi ihmisten pitää nukkua.
”Tää on taas niin ehdoton väite, että on ihan varmana väärin. Mä kyllä tiedän aika monta erilaista näkökulmaa siitä, mihin nukkumista tarvitaan, mutta varmaan ne YTL:ssäkin ajattelee, että kun on monta eri näkökulmaa, niin ei ole yksiselitteistä selitystä.”
Tänä syksynä tehtävänä oli arvioida, ovatko esitetyt väitteet oikein vai väärin. Alle olen kuvaillut psykologiaa erinomaisesti hallitsevan ajattelua kysymysten äärellä. 20 väitteestä kahdeksan on selkeää ja yksiselitteistä, neljässä olisi ehkä uskaltanut veikata ja kahdeksan olisi ollut paras jättää vastaamatta. Täydellisellä osaamisella olisi siis voinut saada 4-12p. / 20 riippuen siitä, osuuko veikkauksissa YTL:n tulkintatavan kanssa yksiin vai joutuuko kärsimään miinuspisteistä.
Mikä asema voi olla ylioppilaskokeella, joka
- ei ole opetussuunnitelman mukainen?
- ei mittaa validisti ja reliaabelisti osaamista?
- ei pysty täyttämään tehtäväänsä asettaa kokelaat järjestykseen korkeakouluvalintaa varten?
Yksittäinen tehtävä tai yo-koe ei muutu validiksia ja reliaabeliksi osaamisen mittariksi, vaikka se tuottaisi Gaussin käyrää muistuttavat pistejakauman.On noloa, että YTL:stä välillä argumentoidaan tämän tyyppisesti.
Sillä on todella merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia, jos YTL voi toimia näin. Niitä olen tarkastellut täällä.
*****
Tässä vielä kuvitteellisen huippukokelaan tai opettaja-oppikirjailijan ajattelua tehtävän äärellä:
1. Pintasuuntautuneessa opiskelussa pyritään luetun ymmärtämiseen.
”Jees tämän tiedän - väärin on!"
2. Skinner osoitti tutkimuksillaan, että palkkiot ja rangaistukset edistävät oppimista tehokkaasti.
”Hmm…Skinner osoitti sen, että palkkiot edistävät oppimista mutta rangaistukset eivät yhtä tehokkaasti. Mitähän tarkoittaa tehokkaasti? Ainakin ihminen voi myös omilla mielen sisäisillä prosesseillaan myös muuntaa tarkoitettua palkitsemis- tai rangaistusvaikutusta… En ehkä vastaa.”
3. Neisser esitti, että sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen ihmisen toiminnassa.
”Huh, tunneilla puhuttiin vain havaintokehästä, mutta onneksi satuin lukemaan toisesta lähteestä, että se on Neisserin kehittämä – muuten olisi jäänyt vastaamatta. ”Sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen.” - mitä tämä oikein tarkoittaa? On tietenkin niin, että vahvoista sisäisistä malleista voi tulla esimerkiksi itseään toteuttavia ennusteita, mutta ei se aina niin mene. Pitäisiköhän tässä tietää, mitä nimenomaan Neisser ajatteli tästä? Ei uskalla vastata.”
4. Bandura on tutkinut sosiaalista oppimista.
”Jep, Banduralla oli se Bobo-nukkekoe. Se oli mallioppimiseen liittyvä klassikkotutkimus. Tarkoittaakohan tuo sosiaalinen oppiminen samaa kuin mallioppiminen? Onhan siinä ilman muuta toisilla ihmisillä tärkeä merkitys mallin antajana ja sijaisvahvistamisen kautta oppimisen säätelijänä ja siinä mielessä se on sosiaalista. Tässä on kuitenkin varmaan jokin kompa eikä tuollaista termiä ole olemassakaan. En vastaa.”
5. Behavioristit tutkivat, mitä ihmisen mielessä tapahtuu oppiessa.
”No tämä on selkeästi väärin!
6. Persoonallisuuden piirre tarkoittaa suhteellisen pysyvää tapaa käyttäytyä ja ajatella.
”Hmm… meille taidettiin opettaa, että persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä reagoimis-, ajattelu- ja toimintataipumuksia. Tuossa ei sanota mitään tunnereaktioista enkä ihan tiedä, onko tapa käyttäytyä sama kuin taipumus käyttäytyä. Parempi olla vastaamatta.”
7. Big five -teorian piirteet ovat ekstroversio, aktiivisuus, neuroottisuus, avoimuus ja tunnollisuus.
”Tämä on selkeästi väärin! Meillä tosin kirja ja opettaja käyttää tuosta teoriasta nimeä NESTA, mutta onneksi olen lukenut muualta, että sitä sanotaan myös Big Fiveksi”
8. Defenssi- eli puolustusmekanismit ovat osa sosiokognitiivista persoonallisuusteoriaa.
”Juu ei! Onneksi satuin opettelemaan juuri nämä kaksi tarvittua persoonallisuusteoriaa! LOPS kyllä sanoo, että ne voivat olla mitkä tahansa kaksi, joten kaikki ei ehkä pysty vastaamaan näihin.”
9. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria painottaa tiedostamattomien tarpeiden merkitystä.
”Siis mitä? LOPSin mukaan pitää osata kaksi persoonallisuusteoriaa ja nyt tulee jo kolmas!"
10. Maslow on yksi tunnetuimmista humanistisen persoonallisuusteorian edustajista.
”Tämähän on jo neljäs persoonallisuusteoria!!! Mitä hittoa??? Ja juu, meidän ope on kyllä sanonut, että Maslow’n tarvehierarkia on vanhentunut teoria. Senkin tiedän, että Maslow kuului Franklin ja Rogersin kanssa humanistiseen koulukuntaan, kun satuin lukemaan sen mökiltä löytyneen äitin vanhan psykan kirjan. Onkohan sellaista olemassa kuin humanistinen persoonallisuusteoria? Ei tähän uskalla vastata.”
11. Ilo, suru, pelko ja viha ovat kaikki perustunteita.
”Helppo! Tämä on totta.”
12. Kaikki tunteet ovat universaaleja.
”Helppo! Tietysti väärin.”
13. Mieliala on mielihyvän tai mielipahan sävyttämä lyhytkestoinen tila.
”Tunteita sanotaan lyhytkestoiseksi ja mielialaa pitempikestoiseksi. Ehkä tämä sitten on väärin. Toisaalta on kyllä kauhean vaikea tietää, mitä tuolla lyhytkestoisuudella tarkoitetaan. Eihän mielialakaan yleensä kuukausia kestä – ei välttämättä viikkojakaan. Ehkä otan riskin, ja vastaan että väärin on.”
14. Tunteet syntyvät aina ajattelun tuloksena.
”Tää on varmaan väärin, kun siinä on tuo ”aina”-sana. Kielten monivalinnoissa ne on aina vääriä, joissa on jokin tuollainen ehdoton ilmaisu. Ja joo, kyllä mä tiedän senkin, että tunteet syntyy ilman ajattelua eivätkä aina edes tule tietoisuuteen, mutta osa varmaan saa tämän oikein tietämättä mitään. ”
15. Limbinen järjestelmä on tärkeä tunteiden synnyssä ja säätelyssä.
”Sen tiedän, että limbinen järjestelmä ehdottomasti liittyy ainakin tunteiden syntyyn, koska siellä on mantelitumake. Tunnesäätelyyn tarvitaan etuotsalohkoa ja pihtipoimuakin eikä ne ole limbistä järjestelmää. Toisaalta tuota ”säätely”-sanaa käytetään kyllä niinkin, että se tarkoittaa vain sitä, että jokin aivoalue on aktiivinen tietyn psyykkisen toiminnon yhteydessä. Tarkoittaakohan se tuossa tunteiden hillitsemistä ja siis sellaista tunnesäätelyä vai ylipäätään aivoalueen osallistumista toimintaan? En taida uskaltaa vastata.”
16. Parasympaattinen hermosto on aktiivinen unessa.
”Joo, parasympaattinen hermosto liittyy kehon lepotilaan ja sympaattinen on se kiihdyttävä. Meillä ei kyllä ollut unen yhteydessä mitään puhetta tästä vaan niistä unen eri vaiheista. Uskaltaisikohan veikata, että tämä väite on oikein?”
17. Vireystilaa on helpointa pitää yllä tehtäessä helppoja ja samanlaisena toistuvia työtehtäviä.
”No on täällä onneksi edes muutama selkeä väite! Tämä on kyllä jo vähän ylihelppo.”
18. REM-unen ja syvän unen aikana aivojen sähköinen toiminta on vähäistä, mutta kevyessä unessa aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa.
”Huh, onneksi meidän ope opetti nämä unen vaiheet, vaikka se sanoikin, että LOPS on siirtynyt painottamaan unen ja hyvinvoinnin yhteyttä eikä näitä välttämättä tarvi tietää. Väärin on!"
19. Univaje heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä ja laskee mielialaa.
”Naurettavan helppo! Tai ehkä joku ei tosiaan tiedä, mitä on kognitiivinen toiminta eikä uskalla vastata!”
20. Tiede on yksiselitteisesti onnistunut selittämään, miksi ihmisten pitää nukkua.
”Tää on taas niin ehdoton väite, että on ihan varmana väärin. Mä kyllä tiedän aika monta erilaista näkökulmaa siitä, mihin nukkumista tarvitaan, mutta varmaan ne YTL:ssäkin ajattelee, että kun on monta eri näkökulmaa, niin ei ole yksiselitteistä selitystä.”