- OPSia ja ylioppilastutkintoa on kehitettävä rinnakkain, koska arviointi lopulta ohjaa eniten lukion toimintaa.
- Ylioppilastutkinto on saatava paremmin OPSiin perustuvaksi - OPSissa on asetettava rajat OPSin tulkinnalle ja arvioinnin kriteereille; OPSin ja yokoetehtävien on liikuttava samalla yleisyyden tasolla.Opiskelijan ja opettajan on voitava tietää tarkasti, mitä tutkinnossa vaaditaan.
- Ylioppilastutkinto on saatava apuun oppimisen monipuolistamiseksi: tutkielmat, kokeelliset työt ja suulliset näytöt voisivat olla osa tutkintoa.(esim. tietty prosenttiosuus lopullisesta arvosanasta tulisi kirjallisesta kokeesta ja tietty osuus opiskeluvuosina tehtävästä tuotoksesta, joka on kuhunkin aineeseen erikseen määritelty: tutkielma, kokeellisten töiden sarja, mediaseuranta tms.)
- Lukiolaisia ei saa polttaa loppuun: Sisältöjen määrää kursseissa on vähennettävä ja taitotavoitteita painotettava, oppimisen omistajuus siirrettävä nuorille. Nykyinen OPS linjaa oppimiskäsitystä ja työtapoja varsin hyvin - yhtä uutta kaikenkattavaa oppimis-ismiä ei tarvita (ilmiöpohjaisuus, tutkiva oppiminen, flipped, sosiokonstruktivismi tms.). Yhteisöllistä tiedonrakentelua ja jakamista voisi ehkä painottaa enemmän. Ja digitalisoituminen on väistämätöntä - tvt on arkityökalu.
- Arviointia on monipuolistettava ja tehtävä läpinäkyvämmäksi esim. paremmin eriteltyjen arviointimatriisien avulla. Itsearviointi ja vertaisarviointi on saatava laajasti käyttöön ja koekeskeisestä oppimiskulttuurista siirryttävä kohti aktiivista, toiminnallista prosessimaista oppimista.
- Oppiainerajojen ylittämiselle ja yhteistyölle on luotava edellytyksiä kurssisisältöjä määritettäessä (vrt. esim. Tampereen kaupungin lausunto tuntijakoesityksestä ja siinä esitetty malli)
- Lukion suorittamisesta on karsittava laskelmointia: “Hyväksyttyjä nelosia” ei tarvita ja yo-reaalit on saatava tasaveroisiksi laajuudeltaan (vrt. TE 3 kurssia, FY 8)
- Yhteistyöedellytyksiä toisiin oppilaitoksiin on helpotettava opintopistejärjestelmällä (esim korkeakoulujen peruskursseja oman opettajan tutoroimana lukion loppuvaiheessa). Opintopisteet (kurssien sijasta) loisivat myös eriyttämisen mahdollisuuksia, kun opiskelija voi tehdä kurssista halutessaan "laajemman version" esim. tekemällä oppiaineeseen soveltuvan itsenäisen työn tai työelämäyhteistyöprojektin kurssin ohessa.
- Harrastuneisuus on luettava hyväksi: siltä osin kuin liikunta on terveysliikuntaa, se tulee voida korvata omalla liikuntaharrastuksella; muissakin aineissa osaamisperustaisuusajattelua hyväksilukuun.
- Yhteiskuntapalvelus on saatava osaksi lukiota: opintopisteitä tulee saada ja hankkia vapaaehtoistyöstä, aktiivisesta vaikuttamisesta ja hyväntekeväisyydestä.
Kyselin fb:n kautta myös kommentteja googledocsiin näistä. Näkemyksiä on monia - keskustelu tarpeellista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti