Miksi YTL:n pienikin mielivaltaisuus on merkittävä ongelma?

1. Lukiolaisten hyvinvointi heikkenee entisestään - samoin opettajien.

• LOPS:n väljä tulkinta tai suoranainen LOPS:n vastaisuus antavat signaalin, että pitää opettaa ja opiskella vielä entistäkin enemmän.
• Liian suppeiksi yo-kokeen kannalta koetut kirjat eivät myy.
• Kirjantekijät tulkitsevat LOPSia ja laittavat varmuuden vuoksi paljon asiaa.
• Tunnolliset (aloittelevat) opettajat käyttävät oppimateriaaleja usein opsina ja kauhovat vielä rinnakkaisista kirjoistakin varmuuden vuoksi lisää sisältöä. Kiireen tuntu ja ahdistus vain lisääntyvät.
• YTL saattaa edellyttää mitä tahansa, koska LOPS ei ole täysin yksiselitteinen. => käytännössä meillä on kaksois-ops, jossa ylioppilaskokeiden asettamat tavoitteet tai oletukset niistä jyräävät.
  
  Aiempi laajempi pohdintani analysoi, miksi äärettömän tärkeä lukiolaisten hyvinvoinnin parantaminen on miltei mahdoton tehtävä. Meillä ei ole yhteiskunnassa varaa tuottaa enää yhtään loppuunpalaneita nuoria eikä myöskään alaa vaihtavia tai työkyvyttömiksi uuvutettuja opettajia.

2. Korkeakouluvalinnat ovat sattumanvaraisia eikä lukiolaisella ole tosiasiassa minkäänlaista oikeusturvaa.

• Nykyinen kokeiden arvostelu liian hienojakoisella asteikolla ei ole millään tavalla reliaabelia. Kukaan ei pysty pätevästi osoittamaan, mitä eroa on 16 ja 17 pisteen esseellä. 
• Opiskelija voi tehdä arvostelustaan oikaisupyynnön, mutta sen tulee perustua YTL:n kirjoittamiin hyvän vastauksen piirteisiin, jotka toimivat arvostelun kriteereinä. Niissä muotoilut ovat kuitenkin suunnilleen tällaisia: "15–17 p. Vastauksessa on monipuolista psykologista tietoa. Vastaus muodostaa kiitettävän kokonaisuuden. Psykologista tietoa sovelletaan kiitettävästi ja perustelut ovat kattavia ja vakuuttavia.". Miten siis ratkaistaan, kumpi on oikeassa, jos toinen sanoo, että vastaus on oikeasti 16 pistettä ja toinen kannattaa 17 pistettä?
  
  Kokelas saattaa tehdä arvostelustaan hyvin yksityiskohtaisen analyysin ja argumentoida pistemuutoksen puolesta huolellisesti, mutta hänellä ei ole olemassa kriteeristöä, johon perustaa vaatimuksensa. Vastaukseksi YTL:stä tulee useimmiten standardimuotoinen kirje, jossa todetaan, että arvostelussa ei ole tapahtunut oikaisua vaativaa virhettä. Siinä ei vastata mitenkään kokelaan esiin nostamiin näkökulmiin eikä perustella ratkaisua mitenkään vaan kirje on kaikille sama. Tästä päätöksestä ei voi enää valittaa mihinkään.
  
  Kokeen arvosana määrittyy kuitenkin tietyn pisterajan mukaan. Se on ihan sattumaa, onko kokelas 1-5 pistettä alle rajan vai yli rajan. Korkeakouluvalinnassa toinen pääsee sisään ja toinen ei aivan sattumanvaraisin perustein, kun valintapisteet määräytyvät ylioppilaskokeen arvosanojen mukaisesti eivätkä ota huomioon tarkemmin kokelaan sijoittumista jonkin arvosanan sisällä.
• Kun mukana on vielä lisäksi tehtäviä, jotka eivät tosiasiassa mittaa osaamista vaan tuottavat pisteitä sattumanvaraisesti, koe ei erottele ja aseta järjestykseen ollenkaan luotettavasti.

3. Luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin ei pidä rapauttaa.

• Valveutuneet nuoret tunnistavat YTL:n ongelmat ja epäluotettavuuden. Nuoruudessa rakenentaan voimakkaasti omaa maailmankuvaa, arvomaailmaa ja asenteita. Yhteiskunnallinen epävakaus lisääntyy, jos yhä suurempi osa väestöstä ei koe luottamusta yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Onko meillä varaa siihen?
  
  

YTL työskentelee liian niukilla resursseilla. Olisiko tähän aika reagoida OKM:ssa?

YTL:n toimintaa ei valvota ja tutkita riittävästi. Olisiko tähän aika reagoida OPH:ssa ja Karvissa?

YTL ei toimi riittävän vuorovaikutteisesti sidosryhmiensä kanssa. Olisiko aika ottaa myös opettajien ja esim. oppikirjailijoiden osaaminen käyttöön? Esimerkiksi psykologian jaokselle on ehdotettu useita kertoja, että yhteistyössä voitaisiin laatia laaja satojen väittämien kysymyspankki, josta YTL voi arpoa kokeeseen kysymykset ja jossa kokelaat voivat halutessaan harjoitella. Tällöin olisi jo etukäteen tiedossa yhteinen ymmärrys oikeista vastauksista ja tehtävä taatusti erottelisi edelleen, mutta vähän osuvammin kuin nykyiset arpajaiset. 

Huomasin kirjoittaneeni aiheesta vuonna 2014 HS:iin. Isot laivat kääntyvät hitaasti.

Kun ope ei osaa vastata yo-kokeessa

Tyrmistys oli suuri, kun näin tämän syksyn psykologian ylioppilaskokeen ja sen ensimmäisen "helpon perustehtävän". Aiemminkin näissä monivalintatehtävissä ja niiden arvioinnissa on ollut jotain kyseenalaista ja opiskelijan oikeusturvaa loukkaavaa, mutta nyt virheet olivat räikeitä. Se ei ole enää millään tavalla tulkinnanvaraista, jos LOPS2016 sanoo, että nuoren tulee hallita

"vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria"  ja tehtävä edellyttää neljän eri teorian tuntemista.

Hämmentävää on, että ylioppilastutkintolautakunnasta ei tunnu olevan sisäistä valvontaelintä eikä myöskään mitään ulkoista tahoa, joka puuttuisi epäkohtiin. Aiemmin, kun minä, opiskelijani tai kollegani ovat tuoneet esiin havaintojaan kokelaan oikeusturvan heikkoudesta ja kokeen validiteetin tai arvioinnin reliabiliteetin ongelmista, kirjeet on johdatettu ainejaokseen, josta on tullut ystävällinen vastaus, jossa on todettu, että mitään ongelmaa ei oikeasti ole. Edes laki ei näytä olevan aukottoman selkeä ja yksiselitteinen siinä, mihin kokeen tehtävien tulisi perustua ja millä kriteereillä niitä tulisi arvioida (postaukseni aiheesta).

Tänä syksynä tehtävänä oli arvioida, ovatko esitetyt väitteet oikein vai väärin. Alle olen kuvaillut psykologiaa erinomaisesti hallitsevan ajattelua kysymysten äärellä. 20 väitteestä kahdeksan on selkeää ja yksiselitteistä, neljässä olisi ehkä uskaltanut veikata ja kahdeksan olisi ollut paras jättää vastaamatta. Täydellisellä osaamisella olisi siis voinut saada 4-12p. / 20 riippuen siitä, osuuko veikkauksissa YTL:n tulkintatavan kanssa yksiin vai joutuuko kärsimään miinuspisteistä.

Mikä asema voi olla ylioppilaskokeella, joka

1. ei ole opetussuunnitelman mukainen?
2. ei mittaa validisti ja reliaabelisti osaamista?
3. ei pysty täyttämään tehtäväänsä asettaa kokelaat järjestykseen korkeakouluvalintaa varten?

Yksittäinen tehtävä tai yo-koe ei muutu validiksia ja reliaabeliksi osaamisen mittariksi, vaikka se tuottaisi Gaussin käyrää muistuttavat pistejakauman.On noloa, että YTL:stä välillä argumentoidaan tämän tyyppisesti.

Sillä on todella merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia, jos YTL voi toimia näin. Niitä olen tarkastellut täällä.

*****

Tässä vielä kuvitteellisen huippukokelaan tai opettaja-oppikirjailijan ajattelua tehtävän äärellä:

1. Pintasuuntautuneessa opiskelussa pyritään luetun ymmärtämiseen.
”Jees tämän tiedän - väärin on!"

2. Skinner osoitti tutkimuksillaan, että palkkiot ja rangaistukset edistävät oppimista tehokkaasti.
”Hmm…Skinner osoitti sen, että palkkiot edistävät oppimista mutta rangaistukset eivät yhtä tehokkaasti. Mitähän tarkoittaa tehokkaasti? Ainakin ihminen voi myös omilla mielen sisäisillä prosesseillaan myös muuntaa tarkoitettua palkitsemis- tai rangaistusvaikutusta… En ehkä vastaa.”

3. Neisser esitti, että sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen ihmisen toiminnassa.
”Huh, tunneilla puhuttiin vain havaintokehästä, mutta onneksi satuin lukemaan toisesta lähteestä, että se on Neisserin kehittämä – muuten olisi jäänyt vastaamatta. ”Sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen.” - mitä tämä oikein tarkoittaa? On tietenkin niin, että vahvoista sisäisistä malleista voi tulla esimerkiksi itseään toteuttavia ennusteita, mutta ei se aina niin mene. Pitäisiköhän tässä tietää, mitä nimenomaan Neisser ajatteli tästä? Ei uskalla vastata.”

4. Bandura on tutkinut sosiaalista oppimista.
”Jep, Banduralla oli se Bobo-nukkekoe. Se oli mallioppimiseen liittyvä klassikkotutkimus. Tarkoittaakohan tuo sosiaalinen oppiminen samaa kuin mallioppiminen? Onhan siinä ilman muuta toisilla ihmisillä tärkeä merkitys mallin antajana ja sijaisvahvistamisen kautta oppimisen säätelijänä ja siinä mielessä se on sosiaalista. Tässä on kuitenkin varmaan jokin kompa eikä tuollaista termiä ole olemassakaan. En vastaa.”

5. Behavioristit tutkivat, mitä ihmisen mielessä tapahtuu oppiessa.
”No tämä on selkeästi väärin!

6. Persoonallisuuden piirre tarkoittaa suhteellisen pysyvää tapaa käyttäytyä ja ajatella.
”Hmm… meille taidettiin opettaa, että persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä reagoimis-, ajattelu- ja toimintataipumuksia. Tuossa ei sanota mitään tunnereaktioista enkä ihan tiedä, onko tapa käyttäytyä sama kuin taipumus käyttäytyä. Parempi olla vastaamatta.”

7. Big five -teorian piirteet ovat ekstroversio, aktiivisuus, neuroottisuus, avoimuus ja tunnollisuus.
”Tämä on selkeästi väärin! Meillä tosin kirja ja opettaja käyttää tuosta teoriasta nimeä NESTA, mutta onneksi olen lukenut muualta, että sitä sanotaan myös Big Fiveksi”

8. Defenssi- eli puolustusmekanismit ovat osa sosiokognitiivista persoonallisuusteoriaa.
”Juu ei! Onneksi satuin opettelemaan juuri nämä kaksi tarvittua persoonallisuusteoriaa! LOPS kyllä sanoo, että ne voivat olla mitkä tahansa kaksi, joten kaikki ei ehkä pysty vastaamaan näihin.”

9. Psykodynaaminen persoonallisuusteoria painottaa tiedostamattomien tarpeiden merkitystä.
”Siis mitä? LOPSin mukaan pitää osata kaksi persoonallisuusteoriaa ja nyt tulee jo kolmas!"

10. Maslow on yksi tunnetuimmista humanistisen persoonallisuusteorian edustajista.
”Tämähän on jo neljäs persoonallisuusteoria!!! Mitä hittoa??? Ja juu, meidän ope on kyllä sanonut, että Maslow’n tarvehierarkia on vanhentunut teoria. Senkin tiedän, että Maslow kuului Franklin ja Rogersin kanssa humanistiseen koulukuntaan, kun satuin lukemaan sen mökiltä löytyneen äitin vanhan psykan kirjan. Onkohan sellaista olemassa kuin humanistinen persoonallisuusteoria? Ei tähän uskalla vastata.”

11. Ilo, suru, pelko ja viha ovat kaikki perustunteita.
”Helppo! Tämä on totta.”

12. Kaikki tunteet ovat universaaleja.
”Helppo! Tietysti väärin.”

13. Mieliala on mielihyvän tai mielipahan sävyttämä lyhytkestoinen tila.
”Tunteita sanotaan lyhytkestoiseksi ja mielialaa pitempikestoiseksi. Ehkä tämä sitten on väärin. Toisaalta on kyllä kauhean vaikea tietää, mitä tuolla lyhytkestoisuudella tarkoitetaan. Eihän mielialakaan yleensä kuukausia kestä – ei välttämättä viikkojakaan. Ehkä otan riskin, ja vastaan että väärin on.”

14. Tunteet syntyvät aina ajattelun tuloksena.
”Tää on varmaan väärin, kun siinä on tuo ”aina”-sana. Kielten monivalinnoissa ne on aina vääriä, joissa on jokin tuollainen ehdoton ilmaisu. Ja joo, kyllä mä tiedän senkin, että tunteet syntyy ilman ajattelua eivätkä aina edes tule tietoisuuteen, mutta osa varmaan saa tämän oikein tietämättä mitään. ”

15. Limbinen järjestelmä on tärkeä tunteiden synnyssä ja säätelyssä.
”Sen tiedän, että limbinen järjestelmä ehdottomasti liittyy ainakin tunteiden syntyyn, koska siellä on mantelitumake. Tunnesäätelyyn tarvitaan etuotsalohkoa ja pihtipoimuakin eikä ne ole limbistä järjestelmää. Toisaalta tuota ”säätely”-sanaa käytetään kyllä niinkin, että se tarkoittaa vain sitä, että jokin aivoalue on aktiivinen tietyn psyykkisen toiminnon yhteydessä. Tarkoittaakohan se tuossa tunteiden hillitsemistä ja siis sellaista tunnesäätelyä vai ylipäätään aivoalueen osallistumista toimintaan? En taida uskaltaa vastata.”

16. Parasympaattinen hermosto on aktiivinen unessa.
”Joo, parasympaattinen hermosto liittyy kehon lepotilaan ja sympaattinen on se kiihdyttävä. Meillä ei kyllä ollut unen yhteydessä mitään puhetta tästä vaan niistä unen eri vaiheista. Uskaltaisikohan veikata, että tämä väite on oikein?”

17. Vireystilaa on helpointa pitää yllä tehtäessä helppoja ja samanlaisena toistuvia työtehtäviä.
”No on täällä onneksi edes muutama selkeä väite! Tämä on kyllä jo vähän ylihelppo.”

18. REM-unen ja syvän unen aikana aivojen sähköinen toiminta on vähäistä, mutta kevyessä unessa aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa.
”Huh, onneksi meidän ope opetti nämä unen vaiheet, vaikka se sanoikin, että LOPS on siirtynyt painottamaan unen ja hyvinvoinnin yhteyttä eikä näitä välttämättä tarvi tietää. Väärin on!"

19. Univaje heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä ja laskee mielialaa.
”Naurettavan helppo! Tai ehkä joku ei tosiaan tiedä, mitä on kognitiivinen toiminta eikä uskalla vastata!”

20. Tiede on yksiselitteisesti onnistunut selittämään, miksi ihmisten pitää nukkua.
”Tää on taas niin ehdoton väite, että on ihan varmana väärin. Mä kyllä tiedän aika monta erilaista näkökulmaa siitä, mihin nukkumista tarvitaan, mutta varmaan ne YTL:ssäkin ajattelee, että kun on monta eri näkökulmaa, niin ei ole yksiselitteistä selitystä.”

Pitääkö yo-kokeiden perustua voimassa olevaan LOPS:iin?

 

Olen aina elänyt siinä uskossa, että ylioppilaskokeiden tulee perustua LOPS:iin eli Opetushallituksen laatimaan lukion opetussuunnitelman perusteisiin ja mitata validisti ja reliaabelisti lukion opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja siinä mainittujen sisältöjen hallintaa. Syksyn 2022 psykologian ylioppilaskokeen tehtävä yksi on niin kiistatta LOPS 2016:n vastainen (postaukseni aiheesta), että aloin kaivella asiaa ja miettiä, millaisen oikaisuvaatimuksen tai kantelun asiasta voi tehdä. Hämmästyksekseni en löytänyt laista ja asetuksista yhtään lausumaa, jossa määrättäisiin täysin selkeästi kokeiden sisällöstä.Seuraavat lausumat osuivat lähimmäksi. 

 Laki ylioppilastutkinnosta 1§

Lukiolaissa (714/2018) tarkoitetun lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon suorittanut opiskelija on omaksunut lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 5§

Ylioppilastutkintolautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukaisten nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan. Kokeissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. 

Missä ihmeessä on kokelaiden oikeusturva, jos laki ei yksiselitteisesti määrittele, mihin koe perustuu ja miten siihen voi puuttua, jos koe ei olekaan opetussuunnitelman mukainen?

Täällä olen perustellut, miksi sillä on myös merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia, jos YTL voi toimia mielivaltaisesti.

YTL:n vallankäyttöön tarvitaan läpinäkyvyyttä (HS 8.4.2014)

YTL:n vallankäyttöön tarvitaan läpinäkyvyyttä 

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 8.4.2014

Ylioppilastutkintolautakunnalla (YTL) on suuri ohjausvalta lukioissa. Ylioppilaskoe on niin sanottu korkeiden panosten koe, joka vaikuttaa merkittävästi nuoren tulevaisuuteen. On rationaalista yrittää varmistaa menestyminen ylioppilaskokeessa, joten koe vaikuttaa monella tapaa koko lukioaikaan.

Keskeinen syy siihen, miksi lukio ei ole päässyt pedagogisesti uudistumaan, on YTL:n vapaus tulkita nykyisiä väljiä opetussuunnitelman perusteita tekemättä tulkintaansa läpinäkyväksi.

Koska kokeissa vaadittavia sisältöjä ja taitoja ei ole yksilöity tarkasti, oppimateriaalin laatijat ja opettajat joutuvat sisällyttämään kursseihin varmuuden vuoksi kohtuuttoman määrän tietoainesta. Se estää laadukkaan pedagogiikan sekä mielekkäät tiedonhallinnan ja ajattelun taitoja edistävät oppimisprosessit sekä hankaloittaa oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Liian laajojen sisältöjen ongelmaa ei voi ratkaista lisäämällä opiskelijoiden itsenäistä opiskelua. Meillä ei ole varaa polttaa nuoria loppuun.

Jos opettaja olisi kyllin rohkea perustaakseen opetuksensa omaan tulkintaansa opetussuunnitelmasta, hänen opiskelijoidensa mahdollisuudet menestyä ylioppilaskokeessa vaarantuisivat. Yksiselitteisiä kriteereitä kokeessa vaadittaville tiedoille ja taidoille ja täsmällisiä arviointiperusteita hyvälle osaamiselle ei ole, joten lopulta oikeutta olisi mahdotonta hakea.

Ylioppilastutkinnon sähköistymisen luoma muutosaktiivisuus lukioissa kertoo karua kieltä siitä, mikä lukioiden toimintaa tosiasiassa ohjaa. Valta on jo tullut näkyväksi.

Ylioppilastutkintolautakunta on kiitettävästi lisännyt avoimuuttaan viime vuosina. Olisiko aika tehdä myös tutkinnon eri kokeiden osaamiskriteerit sisällöllisesti suppeiksi, taidollisesti vaativiksi ja ennen kaikkea oikeusturvankin vuoksi selkeiksi ja ennalta tiedossa oleviksi? Se vapauttaisi lukion uudistumaan.

*****************
Olisipa mukavaa, jos tämä kirjoitus ei olisi millään tavalla ajankohtainen tai relevantti parin vuoden päästä. Nyt se näyttää edelleen olevan.